Pirkkalainen on vuodesta 1961 ilmestynyt Pirkkalan ja eteläisen Tampereen uutis- ja ilmoituslehti. Se jaetaan keskiviikkoisin ilmaiseksi noin 15.000 talouteen Pirkkalassa, Härmälässä, Rantaperkiössä ja Hatanpäällä.

Tervetuloa lehden pariin!

Näin ilmavasti ruokaili Villu Jaanisoon Lehmä Vähäjärven rantamaisemissa valmistumisvuonnaan 2001. Kuva Pirkkalan kuvanveistotapahtuman katalogista 2001.

Pirkkalan kuvanveistotapahtumassa vuonna 2001 tehty kuvanveistäjä Villu Jaanisoon valurautatyö Lehmä (Cow) ei enää laidunna Vähäjärven rantamaisemaa yhtä kepeästi kuin valmistumisvuonnaan. Sitten oheisen kuvan oton lehmä on vajonnut syvälle turpeeseen. Pirkkalainen on saanut viime vuosina useita yhteydenottoja kuntalaisilta, eikö asialle voisi tehdä jotain.

Viime kesänä myös Villu Jaanisoo kertoi keskustelleensa teoksen siirrosta kunnan kanssa. Jaanisoo asuu Pirkkalassa ja on sitten vetämänsä Pirkkala Sculpture -tapahtuman kohonnut tunnetuksi taiteilijaksi monien ympäri Suomea julkisilla paikoilla esillä olleiden töidensä ansiosta. Jaanisoon tunnetuin työ on kuitenkin Tallinnan keskustassa oleva suuri Estonia-muistomerkki Katkennut linja.

Pirkkalan kunnan kulttuurikoordinaattori Juha Koivisto kertoo, että lehmän tulevaisuus on otettu mietinnän alle. Pirkkalaan on tehty veistospolku kuvanveistotapahtumassa vuosien varrella valmistuneista töistä.
– Ensi syksynä teemme laajemman esityksen kaikkien veistosten kohtalosta. Monia veistospolun teoksia on syytä siirtää paremmalle paikalle.
Veistospolusta tehdään selkeämpi kokonaisuus. – Tarkoituksena on saada veistokset lähemmäs kevyen liikenteen väyliä, jotta ne huomattaisiin paremmin, Koivisto sanoo.

Lue lisää printti-Pirkkalaisesta

Taaporinvuori Toivion eteläpuolella kuuluu Kaakkois-Pirkkalan kaava-alueeseen. Sille ei ole missään kaavoituksen vaiheessa suunniteltu rakentamista.

Seitsemän Pirkkalan kunnanhallituksen jäsentä on julkaissut Pirkkalainen-lehdessä kirjoituksen, jossa he kertovat kannattavansa Kaakkois-Pirkkalaan huomattavasti hillitympää rakentamista kuin tammikuussa valmistunut osayleiskaavan luonnos esittää. Luonnoksen mukaan Kaakkois-Pirkkalaan eli Toivion ja Sääksjärven välisille nykyisin pitkälti metsäalueille voisi tulla jopa 15.000 asukasta - tosin erittäin pitkän ajan kuluessa. Luonnos on ollut nähtävillä ja siitä ollaan valmistelemassa kaavaehdotusta.
Kirjoittajat toteavat, että kaavahanke on asukasmäärältään liian suuri, Toivion koulun lähellä olevan kokoojatien vuoksi yhtenäiset virkistysalueet ollaan menettämässä ja että kaavaluonnos ei täytä maakuntakaavan linjauksia.
Kirjoittajat haluavat, että kaavaehdotuksessa asuinrakentamista suunnataan vain maakuntakaavassa osoitetulle alueelle alueen pohjoisosaan, mahdollistaen elinkeinoalueiden tarpeisiin alueita moottoritien läheisyyteen. Toivion koulun etelä- tai pohjoispuolelta ei haluta linjata kokoojatietä.
Kunnanhallituksen enemmistöä edustavien kirjoittajien mielestä rakentamista voidaan jatkossa osoittaa Pirkkalassa tiivistäen Naistenmatkantien varteen ja kuntakeskukseen sekä Sankilan eteläpuolelle.
– Poliittisessa keskustelussa ei enemmistön tukea näytä olevan luonnoksena nähtävillä olleelle kaavalle, todetaan kirjoituksessa.

Lue lisää printti-Pirkkalaisesta tai näköislehdestämme

Loukonlahden venesatamassa ollaan nyt niin kipparia! Sataman käyttäjille on perustettu oma yhdistys.

Loukonlahteen perustettiin toukokuun lopulla oma satamayhdistys. Yhdistyksen puheenjohtajan Aki Pitkäjärven mukaan sataman turvallisuus on yksi osasyy yhdistyksen perustamiselle.
– Tarkoituksena on toimia Loukonlahden satamasta venepaikan vuokranneiden yhteistyöelimenä ja huolehtia tietenkin sataman turvallisuudesta, Pitkäjärvi sanoo.
Yhdistys pyrkii yhteistyöhön Pirkkalan kunnan toimielinten kanssa siten, että edellytykset sataman turvallisuuden kehittämiseen täyttyvät. – Yhteistyötä kunnan kanssa lisätään tuntuvasti. Kunnan on tulevaisuudessa tarkoitus järjestää satamalle kalusto videovalvontaa varten, Pitkäjärvi kertoo.
– Vartiointi ei ole kenellekään suuri rasite. Myös yhdistyksen jäseneksi liittyessä kymmenen euron jäsenmaksu on pieni summa, joka menee konkreettiseen käyttöön, yhdistyksen jäsen Merita Hedin kertoo.
Juhannus on kesän kohokohta. Monet lähtevät veneilemään ja juhlistavat kesää Pyhäjärven eri saarissa. Aki Pitkäjärven mielestä Pyhäjärven saaret ovat parhaimpia paikkoja nauttia kesäpäivistä. – Itsekin olen lähdössä viettämään juhannusta Viikinsaareen.

Lue lisää keskiviikon printti-Pirkkalaisesta tai näköislehdestä.

Riukuaidan tekemisen lisäksi Reipissä voi vaikka kahvitella ja tavata aasit Jummin ja Hapsun. Uintipaikkakin löytyy.

Reipin museolla tehdään lauantaina 16. kesäkuuta riukuaitaa ja opastustakin perinteisen riukuaidan teossa on tarjolla kello 12-16 museon aukioloaikaan. Opastamassa on muiden muassa Jorma Schukoff. Museolle nousee Muinaismarkkinoiden lastenalueen laitaan riukuaita talkoovoimin. Kun niksit oppii, nin riukuaita voisi olla mukava tehdä omaan pihaan tai mökille. Tekijät opastavat mielellään kävijöitä materiaalivalinnoissa ja eri työvaiheissa.

Reipin kotiseutumusoon on samaan aikaan vapaa pääsy. Vierestä löytyvät myös muut Reipin palvelut, kuten Reipin tilan kotieläinpiha kahviloineen ja uimaranta. Kotieläinpiha-kahvila on avoinna viikonloppuna la-su kello 11-17.

JUKKA Alasentie (vas.), Päivi Nurminen ja Jaakko Herrala johtavat sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua Pirkanmaalla. Nurminen on kokonaisuudesta vastaava muutosjohtaja, Herralan kontolla on sote ja Alasentien muut uudelle maakunnalle tulevat tehtävät.

Miltä kuulostaa, jos voisit katsoa netistä, paljonko tähtiä lähiseutusi terveyskeskus saa maakunnan tekemässä arviossa? Hoidetaanko sinua yhden vai viiden tähden hoitolaitoksessa?
– Hoitoyksiköiden julkinen ”tähditys” voi olla totta Pirkanmaalla jo muutaman vuoden kuluttua, kertoo sote- ja maakuntauudistuksessa Pirkanmaan sotesta vastaava muutosjohtaja Jaakko Herrala.
– Tieto hoidon laadusta on merkittävä asia, kun raha uuden soten mukaan seuraa potilasta ja hoitopaikan saa valita vapaasti. Jokainen valitsee varmaan sen viiden tähden hoitopaikan eikä yhden tähden, kun tiedot julkistetaan, Herrala sanoo suoraan.
Hoitoyksiköiden todellista laatua ja vaikuttavuutta ei ole Herralan mukaan voitu tähän asti tutkia kattavasti.
Laissa on toki omat vaatimuksensa, mutta laadun tarkkailu on ollut kiinni myös hoitoyksiköiden omista linjauksista.
– On kyllä asiakkaiden kokemuksia palveluista ja hajanaisia mittauksia. Isoista sairaaloista tiedetään, kuinka moni sairaalaan tulleista säilyy hengissä, Herrala kärjistää.
Läheltä piti -tilanteita voidaan kirjata hoitoyksiköissä, mutta niidenkin ylös laittaminen on Herralan mukaan kiinni hoitopaikan aktiivisuudesta.